|
|
 |
Sulkutulta soppatykeillä |
|
Sulkutulta soppatykeillä Työnantajaliittoa kiiteltiin porukkahengestä Pietarsaaren tupakkatehtaan läheisyydessä sijaitsevan työväentalon pihalla ja salissa on riittänyt vilinää ja puheenporinaa koko työsulun ajan. Ammattiosasto päätti heti sulun alkaessa järjestää jäsenilleen ja heidän perheilleen työsulkusopan nimellä kulkevan ruokailun joka maanantai, keskiviikko ja perjantai niin kauan, kuin työtaistelua kestää. Moni on hakenut ruokaa kattiloilla, tupperware -astioilla tai muilla purnukoilla kotiin asti vietäväksi.
Pihalla pönöttää rekvisiittana armeijan soppatykki, mutta soppa – tällä kertaa makkarakeitto - valmistetaan työväentalon keittiössä, jossa hääräilee ammattiosaston naisia tekemässä ja jakamassa hyvää ja maittavaa keittoa.
- Annoksia menee kolmen tunnin aikana yli viisisataa per aukiolopäivä, kertovat ruokahuollon pyörimisestä pääasiassa vastaavat Pirkko Koski ja Carita Loukkonen. Pitkään jatkuneessa työtaistelutilanteessa ei ruokahuollon taloudellistakaan merkitystä voi vähätellä ainakaan lapsiperheissä vallankin, kun muksuilla alkoi kesäkuun ensimmäisellä viikolla kesäloma. Materiaalista tukea ammattiosasto antaa työsulkuun joutuneille jäsenilleen myös viidenkymmenen euron arvoisena lahjakorttina, joka käy paikallisissa marketeissa ruokaostosten tekemiseen.
Nuorille uusi kokemus
Monen mielestä kuitenkin ammattiosaston elvyttämän vanhan työtaisteluperinteen paras puoli on ei-materiaalisella puolella; siinä, että jäsenet voivat tavata toisiaan, pohtia asioita yhdessä ja kuulla samalla uusimmat tilannetiedot siitä, missä mennään. Ykkösasiaksi monen kommenteissa nousee se, että nuori työntekijäpolvi pääsee jyvälle ay-liikkeen perimmäisestä luonteesta.
- Ei voi muuta kuin kiittää työnantajapuolta; ammattiyhdistysliike ei olisi saanut yksinään mitenkään tällaista aikaan, sanovat Esa Ahonen ja Jari Ratus ruokailutilaksi muutetussa työväentalon juhlasalissa. - On paljon nuoria, jotka ovat ajatelleet tähän asti, että työnantajat ovat hyvää hyvyyttään antaneet meille kaiken tämän hyvän, mutta nyt he näkevät ettei se ihan ilmaiseksi tule kuten ei ole tullut tähänkään asti. Tappelemaan joutuu joskus, kuten on joutunut ennenkin. - Osastot ja koko Paperiliitto on tällä hetkellä yhtenäisempi kuin koskaan, vaikeasti voitettava. Tämä homma katsotaan nyt loppuun asti, kesti minkä kesti. Sen jälkeen on taas rauha maassa, ja päästään tekemään sellua ja paperia, jonka työnantaja myy kalliiseen hintaan kun hinnat nousee, arvelevat miehet. Edellispäivänä on tullut tieto työsulun jatkumisesta kesäkuun loppuun, mikäli sopimusta ei tule. Seisokkiasiassa työsulkusopalla istuvat paperimiehet ovat valmiita tulemaan vastaan, jos vapaista päästään asialliseen sopimukseen, mutta ulkoistamisia ei hyväksytä millään ilveellä. Työkavereita ei haluta heittää huutolaisiksi vuokrafirmoihin.
"Hyvää soppaa"
Painokoneen hoitaja Kim Johansson on tullut taloon ensimmäisen kerran kahdeksisen vuotta sitten. - Nuorempi polvi ei varmaankaan ole aina olleet ihan täysillä mukana, mutta on tärkeää että luottamusmiehet tiedottavat asioista ja pitävät ajan tasalla. Mielenkiinto nousee koko ajan, kun tilanne etenee, sanoo Johansson. - Soppahomma on hyvä tapa kokoontua, täällä saa jutella kavereiden kanssa ja kuulla heidän mielipiteitään. Työnantaja on nyt kyllä vahvistanut meidän yhteishenkeämme, se voimistuu päivä päivältä vaan. - Meitä ei työnantaja tule nyt lyömään, henki on sen verran korkealla ja se vaan kovenee. No kauankohan työsulun pitäisi kestää, että porukka alkaisi pehmetä? - Sanotaan näin, että kyllä suomalaisia on aika vaikea pehmentää. Vaikka kenellä on mitäkin velkaa ja jokaisen lompakossa tämä tuntuu, niin kyllä me tässä asiassa aika kovaluisia ollaan. - Yrittää saa, mutta periksi ei anneta.
JOUNI HENTULA
|
Takaisin
Etusivulle
Tulosta |
|

Painokoneen hoitaja Kim Johansson pohti Pietarsaaren työväentalon portailla, että suomalaista voi olla vaikea saada antamaan periksi, kun hän kokee olevansa oikealla asialla. – Hyvä soppa täällä on! |
- Syksyyn ei pidä lykätä mitään, vaan kaikki on saatava sovittua kerralla, sanovat Sami ja Veijo Vainio soppatykin edessä. |
Paperinaiset Maarit Loukkonen, Johanna Kull, Pirkko Koski ja Carita Loukkonen jakoivat makkarasoppaa työntekijöille ja heidän perheilleen. - Kello 11-14 välisenä aikana täällä käy 500-600 ihmistä joka kerta, kertovat naiset.
|
|
|