Melkein joka toinen suomalainen epäilee yritysten irtisanomisperusteita ja yritysjohtajien yhteiskunnallista moraalia. Näkyvä osa kansasta uskoo yritysten irtisanovan perusteettomasti esimerkiksi sijoittajia miellyttääkseen.
44 prosenttia SAK:n Suomen Gallupilla teettämään tutkimukseen vastanneista arvioi yritysten toimivan väärin, kun kyseessä on perusteettomien irtisanomisten välttäminen. 45 prosenttia arvosteli yritysjohtajien yhteiskunnallista moraalia. Yritysjohtajien moraalia epäillään nimenomaan perusteettomien irtisanomisten yhteydessä.
SAK:n Suomen Gallupilla kahdesti vuodessa teettämä Työmarkkinailmasto-tutkimus selvittää suomalaisten työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisia näkemyksiä sekä suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin. Keväällä 2004 kysyttiin muun muassa käsityksiä yritysten ja yritysjohdon vastuullisuudesta kahdeksassa yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvässä asiassa.
Tulosten perusteella suomalaisilla ei ole yhtenäistä käsitystä yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta.
Kysytyistä asioista kuudessa selkeästi suurin osa vastaajista pitää suomalaisyritysten toimintaa ainakin jossain määrin oikeansuuntaisena.  Kolmasosa vastaajista epäilee kuitenkin, etteivät yritykset kohtele työntekijöitään tasapuolisesti. Samoin kolmasosa kyseenalaistaa yritysten kyvyn kuunnella työntekijöiden viestejä ja odotuksia.
Kaikkein kriittisimmin yritysten vastuullisuutta arvioivat toimihenkilöt ja korkeasti koulutetut. Yritysjohtajien moraalia arvostelevat toimihenkilöiden lisäksi etenkin eläkeikää lähestyvät, eläkeläiset sekä SAK:n jäsenet. Yrittäjistä kolmasosa arvioi yritysjohtajien moraalia erittäin kriittisesti. Yritysten kykyä kuunnella työntekijöitään arvostelevat etenkin korkeasti koulutetut.
Kansalaisten kriittisyys oli luultavasti huipussaan vuoden 2003 lopun irtisanomis- ja lomautusaallon aikana. Tuolloin kolme neljästä suomalaisesta oli sitä mieltä, että suomalaisten työnantajien ja yritysten yhteiskuntavastuu oli heikentynyt ja että sen seuraukset näkyivät perusteettomina irtisanomisina.  Kysymyksenasettelu oli silloin tehdyssä tutkimuksessa erilainen kuin Työmarkkinailmasto-tutkimuksessa.