Työnantajat ovat halunneet hylätä koordinoidun, kansantalouden keskimääräiseen tuottavuuteen ja yhteisvastuuseen perustuvan palkkapolitiikan. SAK:n tuore selvitys kuitenkin osoittaa,
ettei palkkahajonnan kasvattamisen ja eriarvoisuuden lisäämisen työllisyysvaikutuksille löydy taloustieteellistä näyttöä. Solidaarinen palkkapolitiikka on vähintään yhtä tehokas rakennemuutoksen vauhdittaja kuin palkkaerojen kasvattamiseen perustuva malli.
Selvitys osoittaa, että työmarkkinaosapuolten yhteisesti hyväksymään sopimusjärjestelmään perustuva palkanmuodostusmalli on Suomen menestystekijä. Se tuo kansantalouteen vakautta ja ennustettavuutta, samalla kun se myös joustaa talouden suhdanne-, ala- ja yrityskohtaisissa vaihteluissa.
Solidaarisen palkkapolitiikan lähtökohta on, että samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka yrityksen palkanmaksukyvystä ja toimialasta riippumatta. Solidaarisella palkkapolitiikalla pyritään ehkäisemään työnantajien tavoittelemia palkkaeroja, jotka eivät perustu työn vaativuuteen, työntekijän osaamiseen ja työpanokseen.
SAK:n selvitys osoittaa, että koordinoitu palkkapolitiikka johtaa palkkakilpailua ruokkivaa hajautettua mallia parempaan talous- ja työllisyyskehitykseen. Matalapalkkamaaksi Suomesta ei ole.