Uusi tehdas tuo aina teollisuuspaikkakunnalle tulevaisuuden
uskoa, myhäilevät Metsä-Botnian Kaskisten tehtaan pääluottamusmies Sakari Mäntysaari, työsuojeluvaltuutettu Jussi Sillanpää ja ammattiosaston puheenjohtaja Jouko Korpela.
Miehet ovat tyytyväisiä, Metsä-Botnian sellutehtaan viereen valmistuu runsaan vuoden päästä Mrealin BCTMP-massaa eli valkaistua kemihierrettä valmistava tehdas.  Iloa toki himmentää se, että konsernitasolla työpaikkoja katoaa M-realin Kirkniemen ja Lielahden tehtailta enemmän, mitä Kaskisiin syntyy; viimekesäiset Kirkniemen tapahtumat näkyivät Kaskisissakin muun muassa työnseisauksena.  Investoinnin arvo on noin 180 miljoonaa euroa ja näillä näkymin tehdas otetaan käyttöön ensi vuoden elokuussa. Nykyisen tehtaan eteläpuolelle tuleva uudisrakennus oli kesäkuussa perustusvaiheessa, maansiirtotöitä tehtiin lähes kilometrin pituisella alueella.
- Sehän varmistaa vanhan sellutehtaan käynnin, koska uusi tehdas vaatii tällaisen vanhan laitoksen rinnalleen. Metsä-Botnia tekee uudelle tehtaalle hakkeen sekä myy lämpöä, vettä ja sähköä sinne. Soodakattilassa puolestaan poltetaan kuoret ja muu sieltä tänne tuleva tavara, kertoo Mäntysaari naapuruuden tuomista molemminpuolisista hyödyistä.
Eiköhän se anna jonkinlaiset takuut siitä, että ainakin meidän sukupolvi pääsee kunnialla eläkkeelle, arvelee Sillanpää.
Eivät nuoremmatkaan sukupolvet aivan osattomiksi jää: kemihierrelaitos tuo Kaskisiin 65 uutta työpaikkaa, haku päättyi kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Jos työpaikkojen määrä tuntuu vähäiseltä verrattuna vanhoihin sellutehtaisiin, se selittyy paitsi automaatiolla myös sillä, että toimintoja on suunniteltu ulkoistettaviksi muun muassa kunnossapidon osalta vuosisopimuksin.

Saksalaisilta työelämän mallia?

Juuri haastatteluviikolla Metsäteollisuus toi ryminällä julkisuuteen Myllykosken Saksan tehtaiden Rhein Papierin kautta kaksi kestotoivettaan: ulkoistamisen ja seisokkien poistamisen. Saksalaisen “edelläkävijän” toimia kaiken mahdollisen toiminnan ulkoistamisesta - veden ja höyryn ostamista myöten - kuulemma seurataan kaiholla Suomessa, jossa kaikki kiva tyssää Paperiliiton vastahankaan.  Korpelalla, Mäntysaarella ja Sillanpäällä on omat käsityksensä niin ulkoistamisesta kuin saksalaisesta byrokratiastakin.
- Vaikka näissä lehtijutuissa tätä Saksan mallia kovasti ylistettiinkin, on nimenomaan saksalaista joustamattomuutta ja byrokratiaa pidetty yhtenä syynä siihen, miksei Saksan talous ole lähtenyt nousuun.  Täältä oli porukkaa käynnistämässä yhtä Saksan tehdasta ja he sanoivat, ettei niin byrokraattista touhua ole missään.
- Kyllähän Metsä-Botniallakin on toimintoja ulkoistettu vuosien aikana, mutta pitkällä tähtäimellä on huono juttu, jos kaikki tieto-taito siirtyy joillekin urakoitsijoille.
On puhuttu, että keskitytään vaan ydinliiketoimintaan; antaa korjaustoimintaan perehtyneiden hoitaa ne hommat ja säästetään sitä kautta.
Minä en siihen kyllä usko. Meillä on täällä sellaisiakin, jotka ovat 20-30 vuotta noiden koneiden kanssa rassanneet ja varmasti tuntevat ne paremmin kuin joku ulkopuolinen, sanoo Mäntysaari.
Korpelan mielestä yksi puute on se, että ulkoistamisen todellisista kustannuksista ei ole edes tietoa.
- Ei meille ole koskaan näytetty, mitä se todella maksaa. Ja jos on korjausmiehistä pula, ei tiedä yhtään paljon tulee tyhjäkäyntiä, kun talossa ei ole omaa kunnossapitoa.
- Ja mitä seisokkien poistamiseen tulee, se edellyttäisi työajan lyhentämistä kaikissa työaikamuodoissa.  Kyse nyt vaan on siitä, että tässä yritetään taas hajottaa Paperiliiton voimia ja heikentää edunvalvontaa tehtävien sirpaloittamisella, miehet kuittaavat.

Irtisanomissuoja meidänkin tavoite

Mäntysaari sanoo, että seuraavan tulopoliittisen ratkaisun muoto ei ole niin tärkeä kuin sisältö.
- Tuli sitten liittokohtainen tai tupo, asiat ratkaisevat, ei se muoto niin tärkeä ole. Tupossa vaan raamin pitäisi kuitenkin olla niin väljä, että esimerkiksi metsäteollisuudessa voitaisiin hoitaa myös omia asioita. Jos nämä edellytykset täyttyvät, on aivan sama, onko sopimus kaksi- vai kolmevuotinen.
- Irtisanomissuojan parantaminen on yksi keskeinen tavoite Paperiliitossakin.  Miehet sanovat, että aikaisempiin vuosiin verrattuna paikallinen sopiminen on jäänyt lapsipuolen asemaan, kuten muidenkin konsernien tehtailla.
- Aikaisemmin voitiin paikallisesti tehdä sopimuksia ja kehitellä asioita. Nyt se tuntuu olevan sillä tapaa, jos pahasti sanoo, että paikalliset ovat käytännössä konsernijohdon ja työnantajaliiton viestintuojia.
- Juhlapuheissa puhutaan, että pitäisi sopia paikallisesti, mutta konsernien ja työnantajaliiton ote on niin kova, että paikallisesti jää aika vähän liikkumavaraa. Huononnuksiin on kyllä valtuudet, mutta jos pitäisi kehittää ja parantaa jotakin ja sopia siitä, niin siihen ei valtuudet tunnu riittävän, sanoo Mäntysaari.

Uuden tehtaan tuotantoulkomaille

Päätös uuden tehtaan rakentamisesta tehtiin viime syksynä, kun ympäristöluvat ja muut avoimet asiat saatiin kuntoon. Perustusten rakentaminen aloitettiin keväällä, ja käyntiin tehtaan pitäisi lähteä elokuun lopussa 2005. Kaskisten BCTMP-tehdas kaksinkertaistaa M-realin kemihierretuotannon, ja sen ansiosta koko Joutsenon tuotanto voidaan käyttää kotimaan tarpeisiin.
Kemihierrettä käytetään pääasiassa korkealuokkaisten painopaperien ja kartonkien raaka-aineena.  Tähän asti sitä on jouduttu tuomaan suuria määriä Kanadasta, koska Joutsenon tehtaan tuotanto ei ole kattanut koko tarvetta. Kaskisten laitoksen tuottama hierre menee valtaosaltaan M-realin ulkomaisille tehtaille.
Sekä havu- että lehtipuuta käyttävän uuden tehtaan raaka-ainetarve on noin 800.000 kuutiometriä vuodessa. Tuotantokapasiteetti on noin 300.000 tonnia valmista massaa vuodessa, josta noin 50.000 tonnia jää kotimaahan. Jo pari vuotta pelkkää lehtipuusellua keittäneen Metsä-Botnian tuotanto oli viime vuonna noin 420.000 tonnia.  Tehtaan tuotannosta suurin osa menee kotimaahan Takon kartonkitehtaalle ja Kyröskoskelle.

JOUNI HENTULA