Monelta menee ammattiyhdistystoiminnassa edelleen työpaikka tai jopa henki. Kidutus, katoamiset,pidätykset ja tappouhkaukset ovat yleisiä keinoja vaientaa työntekijöiden vaatimukset oikeudenmukaisista palkoista ja työolosuhteista.
Vapaiden Ammattiyhdistysten Kansainvälisen Liiton VAKLin vuosittaisen raportin, ns. Mustan kirjan paisuminen kertoo surullista tarinaa ammattiyhdistysoikeuksien rikkomusten määrän jatkuvasta
kasvusta. Kesäkuussa julkistettu vuoden 2003 raportti pitää sisällään tapauksia 134 maasta eri puolilta maailmaa. Rikkomusten määrän mukana ovat lisääntyneet myös erilaiset tavat rikkoa työntekijöiden oikeuksia. Raportti muistuttaa, etteivät sen luvut kerro rikkomusten todellista määrää. Vain osa kaikista rikkomuksista päätyy raporttiin asti.
Mustan kirjan mukaan vuonna 2003 murhattiin maailmassa 129 ay-aktiivia. Määrä oli pienempi kuin edellisvuonna, mutta aktiivien ja heidän perheenjäsentensä vaino ei ole vähentynyt. Tappouhkaukset, vangitsemiset ja väkivaltaiset hyökkäykset päinvastoin lisääntyivät.
Vuoden 2003 raportissa on tuttuja elementtejä. Ay-oikeuksien osalta synkin maa on edelleen Kolumbia. Kaikenlainen ammattiyhdistystoiminta on edelleen tukahdutettu Burmassa ja Kiinassa. Ay- toiminta oli hyvin vaarallista Zimbabwessa, Koreassa ja Venezuelassa. Kaikkein synkin maanosa on
yhä Lähi-itä.
Saddam Husseinin aikana kielletty ammattiyhdistystoiminta alkoi orastaa uudelleen Irakissa.
Vuoden aikana perustetulla irakilaisten ammattijärjestöjen liitolla (IFTU) oli vuoden lopulla 200 000 jäsentä ja se alkoi neuvotella palkankorotuksista. Joulukuussa kahdeksan IFTU-johtajaa pidätettiin ilman syytä. Tätä ennen Yhdysvaltain joukot olivat tehneet rynnäkön heidän toimistoihinsa.
Palestiinalaisten Ammattiyhdistysten Keskusliitolla (PGFTU) ei ollut mahdollisuuksia pitää yllä
minkäänlaista ammattiyhdistystoimintaa Länsirannalla ja Gazassa. Heinäkuussa Israelin armeija teki yllätyshyökkäyksen PGFTUn toimistoihin vieden mukanaan diskettejä ja dokumentteja.

Ay-liike karkottaa sijoittajat

Raportin mukaan pääsyy rikkomusten määrän kasvuun on uusliberalismin ehdoilla etenevä taloudellinen globalisaatio. Monet jalansijastaan globaaleilla markkinoilla kilpailevat hallitukset näkevät ammattiyhdistykset esteenä taloudelliselle kehitykselleen.
”Annoin niille tytöille potkut, koska heidän toimintansa säikyttäisi pois sijoittajat”, Ugandan presidentti Musoveni sanoi surkeiden palkkojen ja työolojen takia lakkoon menneestä 265
naisesta. Ecuadorissa 70 banaaniplantaasin työntekijää sai potkut vain siksi, että olivat tehneet työehtosopimusluonnoksen.
Vapaatuotantoalueet (Export processing zone, EPZ) ja niillä toimivat monikansalliset yritykset
pitävät ammattiyhdistysoikeuksia häpeämättömästi pilkkanaan etenkin vaatetehtailla Aasiassa
ja Keski-Amerikassa. Monet näiden tehtaiden työntekijöistä työskentelevät kammottavissa työoloissa, koska heidän oikeuksiaan valvomassa ei ole vapaita ammattiyhdistyksiä.
Työnantajat jatkoivat ay-oikeuksien polkemista banaaniplantaaseilla ja vapaatuotantoalueilla,
eivätkä hallitukset tehneet raportin mukaan mitään niiden täytäntöönpanemiseksi. Muun muassa Dominikaanisessa tasavallassa ja Hondurasissa vapaatuotantoalueiden työnantajilla kiersi musta lista ammattiliittoon kuuluvista.
Amerikoissa hallitukset jatkoivat kaupan vapauttamista ja vapaakauppa-alueen (Free Trade Area of Americas, FTAA) rakentamista taloudellisin ehdoin. Raportin mukaan monet alueen hallituksista ja etenkin suuryrityksistä tuntuvat ryhtyneen sotaan työntekijöiden oikeuksia ajavia vastaan. Tappouhkaukset ovat suosituin ase tässä sodassa. Yksistään Kolumbiassa
raportoitiin 295 tappouhkausta, mutta uhkauksia jaeltiin myös Haitissa, El Salvadorissa ja Guatemalassa. Yhteensä 94 ihmistä murhattiin ammattiyhdistystoiminnan vuoksi, näistä 90 Kolumbiassa. Kolumbian hallitus väittää, että murhien takana ovat puolisotilaalliset joukot. Raportin mukaan kuitenkin Kolumbian hallitus on päättänyt lamaannuttaa ammattiyhdistysliikkeen.
Yhdysvalloissa raportoitiin sellaisten suuryritysten kuin Wal Martin raa’asta ammattiyhdistystoiminnan vastustamisesta. Yhdysvalloissa arviolta 75 prosenttia työnantajista palkkaa konsultteja avuksi taistelussaan ammattiliittoja vastaan. Englannissa muutamat
työnantajat käyttivät amerikkalaisia ammattiliittojen vastustamiseen erikoistuneita konsultteja.

Ay-vastaisuus nousee Itä-Euroopassa

Kymmenen uuden Euroopan unionin jäsenvaltion lainsäädäntö on viilattu EU-kuntoon ja ne tunnustavat ammattiyhdistysoikeudet. Käytäntö laahaa kuitenkin perässä: yhdeksän uusista jäsenmaista mainitaan VAKLin raportissa. Tshekeissä työnantajat ovat pidättäneet ammattiyhdistysedustajien palkkoja. Puolassa irtisanottiin useita ay-aktiiveja.
Euroopan pahimmat ay-oikeusrikkomukset tapahtuivat kuitenkin EU:n ulkopuolella. Euroopan musta aukko on Valko-Venäjä, missä ammattiyhdistykset ovat neuvostoajan tyyliin tiukasti presidentin kontrollissa. Romaniassa ja Venäjällä ammattiyhdistysaktiiveja ja työntekijöitä painostettiin liittymään viranomaisten tai työnantajien perustamiin ja kontrolloimiin liittoihin. Romaniassa työntekijöiden järjestäytymistä vastustavat kaikkein eniten ulkomaiset, etenkin
ylikansalliset, yritykset.

Solidaarisuutta tarvitaan

Solidaarisuustyö on aina kuulunut merkittävänä osana ammattiliittojen kansanväliseen toimintaan. Suomessa ay-liikkeen solidaarisuustyö kanavoituu Suomen Ammattiliittojen
Solidaarisuuskeskuksen SASK:n kautta, jonka tehtävänä on parantaa ay-toiminnan edellytyksiä maailmassa.

JUKKA VESTERINEN

VAKL julkaisee vuosittain maailmanlaajuisen yhteenvetonsa ay-oikeuksien loukkauksista. Vuotta 2003 käsittelevä raportti löytyy VAKL:n kotisivuilta osoitteessa www.icftu.org/survey.